Ashalt & Rubber uutisoi, että Triumph päivittää supersporttiaan ensi vuodeksi. Uusi versio julkaistiin parasta aikaa käynnissä olevilla EICMA messuilla Milanossa. Merkittävin muutos ulkonäöllisesti on pakoputkiston siirto koneen alle ja sivulle. Varmasti saadaan parannettua massakeskipistettä tällä ratkaisulla, eikä putkistokaan pääse enää lämmittämään penkkiä. Etuvalot on uudet ja minulle keulasta tuli ainakin mieleen hieman Triumph Tiger.
Teknisellä puolella on uudistuksia paljonkin. Tehot kasvaa parilla hepalla ollen 126hv ja painoa pois parisen kiloa. Uusi runko, uusi moottori, uudet katteet, absit... Moottorin punaraja 14 400rpm. Korotettu kierrosraja, isompi poraus ja uudet venttiilit (mahdollisesti isommat) kielii enemmän kierroskonemaisesta moottorinluonteesta. Daytonasta tulee myyntiin perusmalli ja varustellumpi R-malli, jossa on kuvien perusteella Öhlinsin NIX30 keula ja TTX36 takaiskari, Brembon monoblocit, sekä shifteri. Perusmallissa on KYB:n alusta ja Nissinin jarrut. Molemmissa vakiorengastuksena Pirelli Supercorsat ja upeat 5-puolaiset vanteet.
Ihan nätti paketti ja minusta uudistuspuolella keskitytty oikeisiin asioihin. Hieman painoa pois ja vähän lisätehoa tyydyttää speksienlukijoita. Elektroniikkaakin on mukana vain ne parhaimmat tämän kokoluokan pyöriin, eli absit ja shifteri. Absit hyvä turvallisuustekijä ja racemoodissa sallii mm. takarenkaan liukimisen kovissa jarrutuksissa. Shifteri on niin kätevä, että saisi olla jo vakiokamaa kaikissa sporttipyörissä.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Triumph. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Triumph. Näytä kaikki tekstit
tiistai 13. marraskuuta 2012
torstai 2. helmikuuta 2012
MP12 kohokohdat
Tuli pyörähdettyä MP12 moottoripyöränäyttelyssä. Lähinnä kiinnostavimmat pyörät oli tämän kauden uutuudet, Ducati 1199 Panigale ja MV Agusta F3. Molemmat olikin hienosti näytillä ja mm. F3:sta myös huippumalli Serie Oro. Namnam.
Jälleen vahvistui käsitys, jonka mukaan eurooppalaiset merkit ovat nyt todella vahvoilla. Heillä on kovia uutuuksia ja hintaero japanilaisiin on pieni tai sitä ei ole. Japsimerkkien osalta ainoastaan Kawasakilla oli pientä yristystä. Suzukilla on tällä hetkellä pieni notkelma pyörämalleissaan ja se kyllä näkyi myös heidän suhteellisen isolla osastolla. Ei oikein mikään malli kiinnostanut niin paljoa, että olisi tullut pysähdyttyä tutkimaan niitä tarkemmin. Honda ja Yamaha olivat jättäytyneet kokonaan pois, tosin muutamalla jälleenmyyjällä oli joitain pyöriä esillä.
Mielenkiintoista antia oli myös KTM:n osastolla, jossa Aki ja Niklas Ajo olivat kertomassa tuoreita Moto3-kuulumisia. Siinä muutama sananen päästiin vaihtamaan ja Aki yllättäen muisti minut taannoisesta Indianapoliksen reissusta. Puhetta oli myös tämän vuoden kisasta, mutta omat kuviot eivät ole vielä varmistuneet kisajärjestäjän puolelta. Sanoipa Aki lueskelleensa tätä blogia, mikä tietysti lämmitti mieltä. Tarkempia Moto3-turinoita sitten myöhemmin kausiennakossa.
Ducatin osastolla oli tietysti valovoimaisimpana tähtenä 1199 Panigale S. Kylmätyyppien perusteella varsin pienikokoinen pyörä. Istuinkorkeus on matala ja etäisyys clipareihin on lyhyempi kuin 1198:ssa. Pyörän kapeus on varmasti iso yllätys jos on tottunut rivi4-pyöriin.
Huomaa pyörän kapeus, takarengas on n. 20cm leveä:
Takaiskarin paikka on mielenkiintoinen, lisäksi linkuston suhde on muokattavissa lineraarisesta (F) progressiiviseen (P) vaihtamalla korkeussäätimen paikka (kuvassa keskimmäiset pultit) ja samalla pieni suojalevy kääntyy osoittamaan kumpi asetus on käytössä.
ABS-jarruyksikkö pyörän oikean sivukatteen alla moottorin vieressä:
Brembo M50-jarrut:
Toimistonäkymä:
MV Agustaa maahantuova MP-Racing oli panostanut hienosti tähän näyttelyyn. Kaikki uutuudet esillä ja F3:sen molemmat mallit näytillä. Samoin F4:sta oli täysi kattaus. Kuvat puhukoon puolestaan...
Bemarilta oli hieno veto esitellä S1000RR:n kaikki väriversiot. Ostaja pääsee siis kätevästi vertailemaan värit paikanpäällä yhdellä kertaa. Tuossa pari kuvaa, sininen väri ei jostain syystä tarttunut muistikortille. Myös uudistunut mittariston tausta on minusta mennyt hienompaan suuntaan.
Alla halvin eurooppalainen superbike:
Akrapovicia RC8R:ssä:
Yamaha R1:sen 50th Anniversary-mallit on numeroitu tankkiin liimatulla lätkällä. Kaikkiaan niitä tehdään 2000kpl. Tämä oli nro. 495.
Triumphilla oli luonnollisesti Daytonan eri versioiden lisäksi ehkäpä kauden kuumin sporttinaku-uutuus eli Speed Triple R. Öhlinsin NIX30 haarukka ja TTX36 takaiskari sekä PVM:n upeat takovanteet. Tuohon vielä kun laittaa Arrow'n 3-1 putkiston kiinni niin alkaa olemaan aika täydellinen paketti sporttiseksi yleispyöräksi (etuvalovarauksella), jolla vetää maaseutu-GP:tä ja rataa.
Loppuun näyttelyn legendaarisin pyörä. Nostalgia-osastolla on paljon hienoja vanhoja kilpureita. Paronin muistollekin oli tehty hieno tribuutti:
Jälleen vahvistui käsitys, jonka mukaan eurooppalaiset merkit ovat nyt todella vahvoilla. Heillä on kovia uutuuksia ja hintaero japanilaisiin on pieni tai sitä ei ole. Japsimerkkien osalta ainoastaan Kawasakilla oli pientä yristystä. Suzukilla on tällä hetkellä pieni notkelma pyörämalleissaan ja se kyllä näkyi myös heidän suhteellisen isolla osastolla. Ei oikein mikään malli kiinnostanut niin paljoa, että olisi tullut pysähdyttyä tutkimaan niitä tarkemmin. Honda ja Yamaha olivat jättäytyneet kokonaan pois, tosin muutamalla jälleenmyyjällä oli joitain pyöriä esillä.
Mielenkiintoista antia oli myös KTM:n osastolla, jossa Aki ja Niklas Ajo olivat kertomassa tuoreita Moto3-kuulumisia. Siinä muutama sananen päästiin vaihtamaan ja Aki yllättäen muisti minut taannoisesta Indianapoliksen reissusta. Puhetta oli myös tämän vuoden kisasta, mutta omat kuviot eivät ole vielä varmistuneet kisajärjestäjän puolelta. Sanoipa Aki lueskelleensa tätä blogia, mikä tietysti lämmitti mieltä. Tarkempia Moto3-turinoita sitten myöhemmin kausiennakossa.
Ducatin osastolla oli tietysti valovoimaisimpana tähtenä 1199 Panigale S. Kylmätyyppien perusteella varsin pienikokoinen pyörä. Istuinkorkeus on matala ja etäisyys clipareihin on lyhyempi kuin 1198:ssa. Pyörän kapeus on varmasti iso yllätys jos on tottunut rivi4-pyöriin.
Huomaa pyörän kapeus, takarengas on n. 20cm leveä:
Takaiskarin paikka on mielenkiintoinen, lisäksi linkuston suhde on muokattavissa lineraarisesta (F) progressiiviseen (P) vaihtamalla korkeussäätimen paikka (kuvassa keskimmäiset pultit) ja samalla pieni suojalevy kääntyy osoittamaan kumpi asetus on käytössä.
ABS-jarruyksikkö pyörän oikean sivukatteen alla moottorin vieressä:
Brembo M50-jarrut:
Toimistonäkymä:
MV Agustaa maahantuova MP-Racing oli panostanut hienosti tähän näyttelyyn. Kaikki uutuudet esillä ja F3:sen molemmat mallit näytillä. Samoin F4:sta oli täysi kattaus. Kuvat puhukoon puolestaan...
Bemarilta oli hieno veto esitellä S1000RR:n kaikki väriversiot. Ostaja pääsee siis kätevästi vertailemaan värit paikanpäällä yhdellä kertaa. Tuossa pari kuvaa, sininen väri ei jostain syystä tarttunut muistikortille. Myös uudistunut mittariston tausta on minusta mennyt hienompaan suuntaan.
Alla halvin eurooppalainen superbike:
Yamaha R1:sen 50th Anniversary-mallit on numeroitu tankkiin liimatulla lätkällä. Kaikkiaan niitä tehdään 2000kpl. Tämä oli nro. 495.
Triumphilla oli luonnollisesti Daytonan eri versioiden lisäksi ehkäpä kauden kuumin sporttinaku-uutuus eli Speed Triple R. Öhlinsin NIX30 haarukka ja TTX36 takaiskari sekä PVM:n upeat takovanteet. Tuohon vielä kun laittaa Arrow'n 3-1 putkiston kiinni niin alkaa olemaan aika täydellinen paketti sporttiseksi yleispyöräksi (etuvalovarauksella), jolla vetää maaseutu-GP:tä ja rataa.
Loppuun näyttelyn legendaarisin pyörä. Nostalgia-osastolla on paljon hienoja vanhoja kilpureita. Paronin muistollekin oli tehty hieno tribuutti:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)