RSV4 ensikilometrit

Tai 1500 sellaista. On ajettu pääasiassa mutkapätkää, hieman tourinkia ja jopa sateella. Tilaamani Aprilia RSV4 R aPRC saapui siis alkuviikosta, ja nyt on aika kirjailla ylös ensitunnelmia kun takana on n. 1500km. Päällimmäisenä on tietysti innostus, on se vaan uskomattoman hienosti käyttäytyvä ja ajettava peli. Tuntuma ja palaute on tarkkaa ja erittäin luottamusta herättävä. Yleiskäytös on ketterä, mutta niin vakaa. Ällistyttää kuinka tuollaiset, jopa vastakkaiset ominaisuudet saadan nivottua yhteen. Tuntuu, että RSV4:lla on mahdoton kaatua (hehheh, kohta ollaan kuitenkin turvallaan). Näin se kehitys kulkee. Pito riittää ja kallistuskulman sekä ajolinjan muutokset keskellä mutkaa ovat eleettömiä mutta niin helppoja. Jousitus on keulan osalta hyvä, varsinkin jarrutuksissa on vakaa eikä sukella kovin nopeasti. Takajousi on minulle hieman liian löysä, perä painuu melko paljon. Luulen, että tämä osaltaan aiheuttaa ainoan moitteen, joka on alustan suhteen. Pikkaisen saisi olla nopeampi suunnanmuutoksissa s-mutkissa, jossa heitetään pyörä puolelta toiselle, kallistuksesta kallistukseen. Alusta on tällä hetkellä vakiosäädöissä, pitää katsella mitä saadaan esijännityksillä tehtyä painaumien suhteen. Ainakin taakse on pakko laittaa lisää esijännitystä. Etujarru on loistava, upea tuntuma ja tehoa paljon. Mitäpä radiaalipääsylinterillä ja teräspunosletkuilla höystetyiltä radiaali-monobloc-Bremboilta voi odottaakaan. Hyvin huomasi sisäänajossa jarrun muutoksen, aluksi oli aika puinen, kunnes n.80km jälkeen alkoi puremaan ja nyt nappaa todella äkäisesti.

aPRC-elektroniikka on mukava pikku lisä. Lähinnä leikkimisen kannalta mutta on siitä hyötyäkin. AQS eli Aprilia Quickshift on ehkäpä paras, aika nätisti kiihtyy koko ajan sen avulla ja muutenkin kiihdyttäminen on kokonaisuudessa helpompaa kun vaihtotapahtuma on niin kätevä. Kuulemma kuulostaakin aika hienolta. AWC (wheelie control) on varmaan toiseksi käytetyin, tappaa nätisti pahimmat keulimiset nyppylöistä kuten myös ihan perinteiset powerkeulat kun voi pitää kaasun auki koko ajan. Luistonestoa (ATC) en ole uskaltanut kokeilla tarkoituksella kuin suoraan ajaessa kylmällä renkaalla, toimii. Lisäksi pari kertaa on kehätien rampissa puuttunut peliin. Sekä ATC ja AWC toimii eri vaiheissa, ensin ilmeisesti pelkkiä kaasuläppiä sulkemalla (pehmeämpi tuntuma), sitten jos sekään ei auta niin sytkää ja ruiskua pätkimällä (huomaa "nykimisen"). Erilaiset tehokartat R, S ja T (road, sport ja track) on sen verran kokeiltu, että eniten rajoittava R on turha, S on ihan hyvä kaupungissa pehmeämmän kaasuvasteen vuoksi ja T käytössä 95% ajasta. R ja S rajoittaa teha pienillä vaihteilla ihan selkeästi koska "mitään ei tapahdu" kun avaa kaasun täysin auki ja mm. S-asetuksella pyörä ei keuli ykkösellä. T on sopivan räväkkä ja tehoa löytyy heti ja keulii kaasulla. Mittaristo on hyvä ja infoa riittää. Hieman yläkolmio peilaa mittariston näyttöön aurinkoisella säällä. Navigointi eri valikoissa sujuu jo näppärästi. Kannattaa lukea käyttöohjekirja, muuten voi mennä sormi suuhun varsinkin alkuasennuksessa eli aPRC-asetukset, vaihtovalo halutuille kiekoille, kellon asetus, mittayksiköt jne. Eli kaikkein helpoiten käytettävä se ei aluksi ole, mutta äkkiä lainalaisuudet hoksaa. Napeissa on pieni viive, eli aina saa puolisen sekuntia odottaa.

Pienen ongelman tai ominaisuuden huomasin aPRC:n toiminnassa viimeisimmällä ajokerralla. Nimittäin ATC, ja kenties AWC kytkeytyy pois jos moottori lyö kierrosrajoittajaan. Näin kävi ensin vahingossa, sitten mietin, että mitäs nyt kunnes vahingossa tein noin uudelleen ja sitten hoksasin mistä on kyse. Harmillisesti nuo saa takaisin päälle vasta kun sammuttaa koneen eli vähän inhottava ominaisuus kun pitää pysähtyä kesken ajon. Pitää selvitellä tätä tarkemmin... Normaalisti nuo saa päälle ja pois moottorin ollessa käynnissä, joten joku bugi siinä on kun pitää "resetoida"sammuttamalla virrat.

Moottorin suhteen ei ole mitään yllätyksiä. Starttaa niiiiin paljon paremmin kuin koeajamani 2010 malli ja startin jälkeen on makean kuuloinen "auto blip". Kone vetää tasaisesti läpikierrosalueen ja ääni on vakioputkellakin hyvä ja yllättävän kova. Melunmittaukseen saa mennä aika luottavaisin mielin kun tyyppikilvestä löytyy 105dB, tuohon päälle pakolliset toleranssirajat niin taitaa mennä läpi kovempiäänisellä putkistollakin. Bensankulutus on melko korkeaa. Liikkunut välillä 6-9 litraa/100km. En ole kyllä yrittänytkään junnata kutosella pienillä kierroksilla rekan imussa pienen kulutuksen toivossa. Lisäksi kun tankki on pienehkö, niin bensavalo syttyy siinä 140-180km paikkeilla. Ajotietokoneen kulutusmittari näyttää hieman optimistisia lukemia, ehkä n.0,5-1 litraa liian vähän. Kone lämpiää aika paljon ja samoin runko, mutta nahkapuvun kanssa ei ole ongelmaa. Vähän käy takaiskaria sääliksi, menee niin kuumaksi, ettei kärsi kunnolla koskea kun edessä on takasylinterit ja vieressä niiden pakosarjat.

Vaihteisto on myös parempi kuin 2010:ssä, ei kolise ja muutenkin toiminta on kiväärinlukon tyylistä. Shifterillä menee hienosti isompi sisään. Laatikko on välitetty kisamaisesti todella tiheästi ja vaihteiden väliset erot pieniä. Ei putoa kiekat kovinkaan paljon vaihtaessa isompaa sisään. Ykkönen on pitkä ja muutenkin toisiovälitys pitkähkö. Odottelen toimituksessa olevaa pienempää eturatasta, josko sillä saadaan välitys paremmaksi Suomen teille ja radoille.

Katteet ovat kyllä pienet, on aika hankala survoa 100kiloa lihaa noiden taakse. Onneksi katteet on niin pienet, että mitään pyörteilyä ei tule kypärään. Peileistä pitää katsoa omasta kainalosta nostamalla kyynärpäätä. Sateella pyörä menee aivan kuralle lukuunottamatta tankkia. Varsinkin takakate ja kuskin selkä, tai oikeastaan kaikki paikat kuskin alla ja takana, menee kuraiseksi.

Yksityiskohtina mainittakoon, että varikkopukille tarkoitetut lankarullat oli valmiina jo tehtaalta. Samoin hainevä takarattaan edessä. Harmi kun ei ollut vanteissa kulmaventtiileitä, yleensä Aprilia on ne laittanut. Mukana tuli takapenkki ja -tapit, joille ei ole käyttöä. Onneksi molempien tilalla on katteenpalaset.

Seuraavaksi RSV4 menee radalle... hauskuus siis lisääntyy.