Road Racing SM Alastaro

Road Racingin SM-sarjan toinen kisaviikonloppu ajettiin Alastarossa viime viikonloppuna. Päätettiin mennä sinne ratatuomariksi, kun pulaa niistä aina on, ja lisäksi lippupisteeltä pääsee seuraamaan tapahtumia läheltä. Perjantai-iltana ajeltiin pyörillä pelipaikoille ja pienen etsinnän kautta löytyi meille varattu majoitus läheiseltä mökkialueelta. Komeat ja uudet mökit siellä kaikilla mukavuuksilla. Vähän iltapalaa, sauna ja unta palloon.

Lauantai

Lauantai-aamuna sitten tositoimiin. Pitkä päivä edessä kun ohjelmaa oli aina klo 18 asti. Aluksi pieni briiffaus päivästä ja muutenkin toiminnasta sekä jaettiin toimipaikat. Olimme lippupisteellä 8, eli nopea vasuri Las Palmasin ja Lemminkäisen välillä. Hyvä paikka seurata tapahtumia kun näkyy pyörät mutkasta 3 alkaen aina viimeiseen mutkaan asti. Meidän mutkassa on pientä pomppua ja uusi asfaltti (taisi tähän tippua se lentokone keväällä), joten oli ihan mielenkiintoista seurata millä linjoilla siinä ajettiin.

Alkuun oli harjoituksia ja aika-ajoja jokaisesta luokasta ja illan päätteeksi kilpailulähdöt. Mukana oli täysi kattaus eli Nordic Superbike, Superstock600, B600, B1000, GP125+Junior Cup, MiniGP sekä Yamaha Center Cup eli ns. jokamiesluokka. MiniGP ajoi lyhennettyä rataa, eikä meillä sen aikana ollut toimintaa. Ilma oli viileä ja pieniä kuurosateitakin saatiin sotkemaan aikatauluja, joten punaisia lippuja sai heiluttaa muutamaan otteeseen. Lisäksi keli oli alkuillasta juuri inhottavin kun ei sada "tarpeeksi" vaan on sellainen puolikuiva ja erittäin liukas, kun slicksi ei enää pidä mutta sateinen sulaa alle. Lisäksi sadetta ei tullut kuin siellä täällä rataa. Ulosajoja tai muuta vastaavaa ei meidän sektorilla tullut, muutaman kerran joku meni pitkäksi hiekalle mutta ne kaikki oli ohi parissa sekunnissa.

Eniten näytti tulevan kaatoja Las Palmasissa ja Lemminkäisessä, joten aina sai olla varuilla koska jos Las Palmasissa oli kaato, meidän piti nostaa vihreä lippu vaara ohi -merkiksi ja taasen Lemminkäistä varten heiluttaa ennakoivaa keltaista (edessä vaara). STK600 aika-ajoissa oli tähän liittyvä tilanne kun Lemminkäisessä meni joku nurin ja laitettiin keltaiset esille. Sieltä sitten tuli n. 4 pyörän nippu ja siinä Erkka Korpiaho ohitti keltaisten alueella pari pyörää. Ilmeisesti sai tästä rangaistuksen, koska näytti tulleen viimeisten joukossa ensimmäisellä kisakierroksella, vaikka vauhti oli aika-ajoissa nopeinta. Kisassa Korpiaho nousikin jatkuvasti ja oli lopulta neljäs, harmillisesti podium-paikka jäi saavuttamatta kun kisa keskeytettiin vain pari kierrosta ennen ruutulippua. Erkka ajoi ainoana alle 1.20 hätyytellen rataennätystä, ja kyllä näytti olevan ns. maximum attack päällä. Komean näköisesti vei 675 Daytonaa!

Pienemmissä luokissa oli outo tekninen vika kun GP125-lähdössä Sammy Ahonen keskeytti takarattaan hajottua. Ihmeteltiin parilla aiemmalla kierroksella pyörästä lähtevää kolinaa. Mietittiin kaikkea löysästä ketjusta (osuu haarukkaan) moottorin laakerivikaan mutta lopulta Las Palmasin ulostulossa meno hyytyi. Kisan päätyttyä kysyttiin missä vika ja takarattaasta puuttui kolmasosa. Junior Cupissa jännättiin kuinka Aprilia RS125 katupyörästä tehty kilpuri pärjäsi kakspuolikkaita Kawasaki Ninjoja vastaan. Näytti kulku olevan aikalailla samantasoista ja välillä ihan tiukkaa kisailua. Hienosti kyllä nuoriso vetää, ei tullut isompia virheitä ja kovaa mentiin, varsinkin Ajo Motorsport Junior Projectin jannut.

Nordic Superbiken kisa oli vähän pannukakku kelin vuoksi. Wet race lähes kuivalla radalla, joten renkaiden kanssa oli ongelmia. Ei mennyt kuin muutama kierros kun alkoi rengasogelmat. Näytti, että paalulta lähtenyt Vesa Kallio kärsi ensimmäisenä tästä kun jo noin kierroksella 4 alkoi RC8 elämään kiihdytyksissä ja jarrutuksissa. On kyllä kovat äänet Kotarissa, kuulostaa todella rajulta ja mekaaniselta paukkeelta. Lopussa Kallio alkoi valumaan sijoituksissa ja oli lopulta kuudes. Taisi olla vielä neljäntenä viimeisen kierroksen aikana. Eeki Kuparinen nappasi voiton ja Korpiaho toinen. Sami Penna pommitteli R1:llään kolmanneksi. Hienot äänet crossplane-Yammussa. Kyllähän kaiken kaikkiaan Superbiket oli parasta katseltavaa kun mennään taidolla limiitillä ja vauhti on uskomatonta. Varsinkin Bemarit tuntuvat irtoavan mutkista todella äkäisesti ja shifterit paukkuu miehekkäästi.

Jokkiksessa oli aika vaihtuva kilpailu monessakin muodossa. Sade kiusasi ja joillain vauhti nousi kisan aikana ja muutamilla taas tuli takapakkia, ehkäpä rengasvalinnan vuoksi. Ainakin varikolla oli pyöriä, joiden rengastus ja niiden kunto oli laidasta laitaan. Muutamia taistelupareja oli pitkin kisaa ja ruutulipun jälkeen moni näytti puivan kisan tapahtumia jo jäähdyttelykierroksella. Pari kertaa oli aika tiukkaa meidän sektorilla kun tultiin kolme rinnan nopeaan vasuriin. Oli myös hauska seurata kun muutamat kiusasivat kuussatasilla tonnisia. Kaikkiaan toimivan oloinen luokka, jossa on varmasti kisailijoilla hauskaa.

Käytiin siinä sitten vielä varikolla pyörimässä. Kari Vehniäinen oli auttamassa B1000-kuskia alusta-asioissa ja piti mennä kuuntelemaan kun viisaampi puhuu. Mielenkiintoista asiaa oli tarjolla ja aika suosittuja tuntuisi olevan Karin alustaklinikat. Illaksi sitten vielä järjestävä seura oli järkännyt iltaohjelmaa stand upin muodossa, hauskaa oli, ja ruokaa siihen päälle.

Sunnuntai

Kisapäivä oli ohjelman suhteen lyhyempi kun oli vain warm upit ja kisalähdöt. YCC ei ollut enää mukana radalla, tosin kovimmin juhlineet näytti olevan vielä varikolla "hakemassa tuntumaa" uuteen päivään. Aamulla rata oli kostea, kuivui ja alkoi sitten satamaan iltapäivästä. Warm upeissa oli aika välikeli ja näytti todella liukkaalta. Siellä mm. Jasmin Sarjos veti pahannäköisesti nurin Las Palmasin ulostulossa ja makasi pitkään liikkumattomana niin että ambulanssia tarvittiin, onneksi kuitenkin mitään pahempaa ei käynyt. Ainoastaan MiniGP ja B600 ja STK600 saatiin kunnolla tai edes jotenkuten ajettua. Samoin Mika Kallion ohjastama kaksipaikkainen pääsi ajamaan kuivalla. Kyytiin pääsi muutama katsoja ja näytti aluksi jännittävän tärinästä päätellen mutta parin kierroksen jälkeen oli hymyä naamalla. Kovimmillaan Mika kyyditsi kierroksen n. 1.30 kieppeille.

B1000:sten lähdön aikana alkoi sade ja kisa jäi kesken. Sitten GP125/Junior Cup meni paikoitellen aivan kaatosateessa. Veti kyllä Ajon juniortiimin pojat aivan huikeaa kyytiä noihin olosuhteisiin. Nopean vasurin ulostulossa oli iso lammikko ja pari kertaa siitä täysillä yli. Tuollaisilla hetkillä omat kastuneet vaatteet unohtuu. Muilla näytti olevan vain selviytymistaistelua maaliin ja virheittä sinne pääsivät. Nordic Superbike oli sitten sellaista, josta ei paljoa jäänyt kerrottavaa. Ensimmäisellä kierroksella tuli kaato 2-3 mutkien väliin ja pyörästä nesteet rataan. Märkärata öljyn kanssa ei oikein toimi ja kisat päätettiin perua, koska rataa ei saatu ajettavaan kuntoon aikataulujen puitteissa. Samalla tuli päätös, että B1000:sten kisaa ei jatkettu/ajettu loppuun. Tässä vaiheessa oli lippupisteelläkin jo niin märkää, että alkoi lähinnä naurattamaan. Vähän oli puutteellinen varustus kun ei tullut pakattua kaikkea mukaan (rajallinen kuljetuskapasiteetti pyörän kanssa) ja ukkoskuurojen pyyhkiessä alkoi kastumaan. Eipä siinä, kuivaa vain päälle ja kilpailun johtokin toi sadevarustusta. Sää hieman harmitti kun sadetutkaa katseli niin sateet muodostui radan lounaspuolella ja vielä siten, että kaikki sateet tuli radalle. Itä ja länsipuolella oli jopa poutainen taivas.

Tuloksia voi katsella RR-Uutisten sivuilta.

Säätä lukuun ottamatta hauska ja hyvä viikonloppu, vaikkei sade mikään "deal breaker" ollutkaan. Kannattaa rohkeasti lähteä ratatuomariksi (eli siis lippumieheksi ja nostelemaan kaatuneita pyöriä pystyyn), koska niistä on aina pulaa ja ilman ratatuomareita ei näitä kisoja voi ajaa. Kustannuksia (bensat) ei tule kuin matkasta radalle ja takaisin, aivan kuten jos menisit katsojaksi. Järjestävien kerhojen sivuilta löytyy ilmoittautumisohjeet. Kaupan päälle saa mukavan RR-henkisen viikonlopun, ruokaa ja juomaa ja mikä parasta, pääsee seuraamaan kotimaan RR-huippuja läheltä. Meilläkin oli lippupiste ehkä 10 metrin päässä ajolinjalta, joten kaikki pikkujutut näkyi hyvin aina liekehtivistä pakoputkista takajarrun käyttöön ulostuloissa. Puhumattakaan tiukoista tilanteista ohituksia hakiessa, siinä voi kontaktin melkein aistia.

Isle Of Man TT 2012

Harjoitusviikko käynnissä jo täydellä kaasulla. 130mph kierros jo ajettu, yllättäen John McGuinnessin toimesta. Paljon mielenkiintoisia tarinoita tämän vuoden TT:ssä:
- voittaako McGuinness taas?
- joko Guy Martin voittaa?
- muutamalle veteraanille voi olla viimeinen TT
- missä kunnossa ovat viime vuosina pahasti loukkaantuneet Hutchinson ja Cummins?

Hienoa nähdä Ian Hutchinson jälleen mukana. Nyt alla SBK-spec R1 (loistavaa, että Superbiken MM-sarjasta jäyttäytynyt Yamaha ei pistänyt pyöriään naftaliiniin). Outo sattuma heti avauspäivinä kun Hutchie otti kontaktia lokin kanssa.

Eräänlainen paluu on myös legendaarisen pyörämerkki Nortonin uusi tuleminen. Tosin nyt on kasattu yhteen kunnon pihavaja-meiningillä Spondonin runko ja Aprilia RSV4:sen moottori, tietysti hieman tuunattuna ja ovat viritelleet kokonaan uuden moottorinohjauksen siihen sekä pakoputkisto on mallia suora kun melurajoja ei ole. Ainakin radanvarsiraporttien mukaan Norton kuuluu jo kaukaa. Hyvä juttu ja paljon kuvia täällä.

Pientä behind the scenes -raportointia voi seurata MCN:n sivuilta. Reportteri Adam Child osallistuu TT-kisoihin ja pitää videoblogia säännöllisesti. Mukava nähdä vähän pienempien tekijöiden elämää TT:ssä ja pikkujuttuja mm. pyörän säätämisestä TT:tä varten.

Briteissä ITV televisioi TT-tapahtumat, joten livestriimejä ja jälkilähetyksiä voi kyttäillä sieltä.

Get in!

Ringille uutta ennätystä

Bridge to Gantry-blogi tarinoi uudesta moottoripyörien kierrosennätyksestä, tai Bridge to Gantry ennätyksestä, koska täyttä kierrosta ei turistiajossa pääse ajamaan, vaan joutuu kiertämään tietullin kautta. Niinpä aika mitataan suoran lopussa olevasta Bilstein-sponssatusta sillasta saman suoran alussa olevaan Audin mainokseen.

Britti Andy Carlile ajoi hieman laitetulla 2005 Yamaha R1:llä ajan 7:10, joka on todistettavasti nopein aika pyörille nykyisellä Nordschleifella. Onhan tuossa vielä muutaman sekunnin parannus mahdollinen kun katselee paria tilannetta. Bemari blokkaa nopealla osiolla Flugplatzin jälkeen kun joutuu nostamaan ja mm. karusellissa jää toisen pyörän taakse jumiin. Kuitenkaan 10 sekuntia noissa ei mene hukkaan, joten 7 minuutin haamuraja on vielä työn takana. Silti aika hyvää kyytiä engelsmanni painelee, hattua päästä. Oikotietä onneen ei ole ja Andylläkin taitaa olla aika monta kierrosta vyöllään ja pyörää laitettu ajan kanssa, joten kesälomareissulla on turha kokeilla samoja kyytejä.