Tänään tulee kuluneeksi 40 vuotta Jarno Saarisen menehtymisestä Monzassa.
Lueskelin talven aikana Arto Terosen kirjan ”Ikuisesti Nuori, Jarno Saarista etsimässä”, joka kertoo Jarnosta ja Jarnon urasta. Suosittelen lämpimästi. Kirjassa käydään läpi tapahtumia matkan varrelta tuon ajan huippunimien ja läheisten kanssa. Varmasti Saarisen ulkomailla saama arvostus ei vieläkään aukene kaikille Suomessa, Euroopassahan hän on ehkäpä tunnetuimpia suomalaisia moottoripyöräilyn saralla. Herrasmies, joka nousi kaukaa Suomesta ratamoottoripyöräilyn huipulle, ensin todellisena yksityiskuljettajana ja kun lopulta paikka tehdastallissa avautui, oli Jarno marssimassa tuplamestaruuteen (250cc ja 500cc –luokissa) kunnes Monzan tragedia iski.
Kirjassa on hienoja tarinoita. Itselle ehkä mieleenpainuvimpia oli tarinat, jolloin Jarno halusi pitää omiensa puolta. Esimerkiksi kerran Tepi Länsivuorella oli ongelmia pärjätä Agostinin aika-ajokierrokselle. Jarnolla oli jo muutamia tehtaanosia Yamahassaan ja sanoi lainaavansa sylinterikannen Tepin yksityispyörään. Niin vain lähti tarvittavat sekunnit pois ja Ago jäi taakse. Tai kun Tepi ei saanut kunnon aikaa tauluun, Jarno sanoi, että anna ajovarusteesi minulle ja käyn vetämässä kunnon kierroksen. Tähän ei kuitenkaan ryhdytty rangaistusten pelossa jos siitä olisi jäänyt kiinni. Samanlaista avunantoa ja henkeä ei nykyisin enää näe, olkoonkin, että joskus oltiin hämärällä alueella. Mutta tuohon aikaan kabinettipeli ja muu suosiminen oli arkipäiväistä, joten vastavoimaa tuli käyttää. Kerran Brnossa Jarno piti pilkkanaan muita ja takoi kierrosennätyksiä toisensa perään. MV Agusta protestoi väittämällä, että Jarnon moottori oli ylikokoinen. Sehän sopi hienosti Jarnolle, jonka pyörä oli 100% laillinen, koska nyt MV sai nöyryytyksen ensin radalla ja sitten kabinetissa.
Road Racing oli tuolloin vielä täysin eri maailma. Karavaani kiersi kesän pitkin Eurooppaa ja radat olivat vaarallisia, osin katuratoja. Kuskien kesken oli yhteisöllisyyttä. Kuninkuusluokassa asetelma oli Agostini vastaan muut ja jopa Italiassa Jarno sai kovaa hehkutusta kun pystyi ”tappamaan jättiläisen”. En tiedä voiko noita suorituksia vertailla nykyaikaan, mutta onhan se huikea osoitus Jarnon ajo- ja mekaanikon taidoista kun huoltaa, säätää ja ajaa omat pyörät voittotaisteluun. Lisäksi Jarnolla oli hienoja teknisiä oivalluksia mm. kuinka eri välityksiä voidaan käyttää (erittäin tärkeä korkeaviritteisessä 2-tahtipyörässä pienen tehoalueen vuoksi). Ja ajotekniikan pioneerinahan Jarno muistetaan.
YLE huomioi legendan tänään ja huomenna muutamilla ohjelmilla:
20.5 klo 17.30 Radio Suomi, Taustapeilissä mietitään onnettomuuden syitä
21.5 klo 21.55 YLE Teema, Paroni – Jarno Saarinen
Nämä tulevat varmasti myös YLE Areenan jälkilähetyksinä.
Arto Terosen kirja kannattaa myös hankkia.
Jarnon parhaiksi meriiteiksi jäi elintärkeän pioneerityön ohella maailmanmestaruus 250cc-luokassa kaudella 1972 sekä ehkäpä Daytonan klassikkokisan voitto ensimmäisenä eurooppalaisena 1973. Kausi 1973 alkoi mahtavasti kun Saarinen voitto viisi kisaa kuudesta.
”It’s hero time”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti