Tehdas sijaitsee Schirannan kylässä Varesessa, keskustan eteläpuolella ja n. 5km hotellistamme. Alue on normaalia asustusaluetta, jonka perällä rantamaisemassa sijaitsee tehdas. Risteyksessä on vain pieni kyltti tehtaan merkiksi:
Tästä pari sataa metriä eteenpäin ja ensiksi on vastassa työntekijöiden parkkialue ja sen jälkeen tehtaan portit:
Tulin portille aamulla kymmenen aikoihin ja kohta vastaan kävelikin vartija ja kyseli aikeitani. Tiedustelin, että onko heillä jotain vierailija-aluetta, museota tms ja ei kuulemma ole. Kysyin sitten tehdaskierrosta ja yllätyin kun hän vastasi, että on se mahdollista, pieni hetki. Vartija siitä soittamaan, että onko kukaan englannin kieltä puhuva työntekijä vapaana ja aluksi tuntui aika nihkeältä koska normaalisti he antavat useamman tunnin kestävän kierroksen ja siihen ei ollut aikaa, koska heillä on tulossa isompi ryhmä puolilta päivin. Kerroin, että kyllä lyhyempikin kierros riittää ja se sopi myös heille.
Sen jälkeen vartijan kanssa mentiin pääovesta sisään aulaan, lyhyt info mitä saa kierroksella tehdä ja miten käyttäydytään, sekä allekirjoitetaan lomake vastuiden ja muiden osalta. Valokuvaaminen on kiellettyä. Kun täyttelelen lomaketta, kuuntelin kun vartijat ottivat vastaan Magneti Marellin inssejä, jotka tulivat käymään tehtaalla, olisiko businekset kesken vai mitä mutta sinne tulivat ja lähtivät jonkun työntekijän kanssa toimistotiloihin. Samalla minua vastaan tulikin n. kolmikymppinen Simone, joka puhui hyvää englantia ja lähti näyttämään minulle tehdasta. On kyllä pakko arvostaa italialaisten mentaliteettia ja asennetta näissä. Perusjamppa tulee kylmiltään tehtaan portille ja MV Agustan henkilökunta tekee kaikkensa, että saadaan aikataulut sopimaan ja mahdollistetaan kierros yhdelle turistille!
Aluksi Simone kertoo yleisesti tehtaasta, heillä on 178 työntekijää (ymmärsin että tehtaalla pyöriä kasaamassa) ja kaikki ovat italialaisia. Viime vuonna rahoituskuviot oli hieman auki ja tehdaskin oli kiinni välillä. Nyt kuitenkin on taas raha-asiat paremmalla mallilla ja homma pyörii normaalisti. Pyöriä tehdään kahdessa tuotantolinjassa käsin ja pyöriä valmistuu n. 50kpl päivässä. Kierros alkaa supermarketiksi sanotusta hallista, jossa on hyllyjä toisensa perään täynnä osia ja osakokonaisuuksia: valoja, mittaristoja, kilpitelineitä, etuiskareita, satuloita, tankkeja, jarruosia jne. Tankit ja katteet on maalattu tehtaalla valmiiksi. Osat on koodattu laatikoihin ja laitteet neuovat missä järjestyksessä kukin osa otetaan ja ennen kaikkea mikä osa. Teknikko keräilee hyllystä aina yhteen pyörään tarvittavat osat kärryyn ja työntelee sitä eteenpäin seuraavaan halliin.
Siellä odottaa rungot ja takahaarukat, jotka otetaan mukaan sekä moottori ja muut isommat osat kuten renkaat ja vanteet, joiden siirtelyä avustaa erilaiset nostolaitteet. Rungot on hitsattu ja maalattu valmiiksi viereisissä työtiloissa. Moottorit on myös osina tässä hallissa erillisessä tilassa, yllätyin kuinka paljon osia ja työtä tehdään tehtaan sisällä, luonnollisesti pieniä osia kuten laakereita ja muuta tulee alihankkijoilta, mutta lähes kaikki muu tehdään itse tehtaalla. Teknikot kokoaa moottorit, sekä ne ajetaan testipenkissä, jotta varmistetaan oikea suorituskyky ja ongelmia ei esiinny. Kasaus ja kaikki vaiheet tapahtuu edelleen käsin, tosin osa työkaluista näytti olevan robotisoituja, eli momentit ja kiinnitysjärjestykset hallinnoi tietokone, jota ihminen liikutteli ohjeiden mukaan. Joissain kohdin taas mentiin ihan manuaalisesti mutterinvääntimellä. Öljyt ja nesteet tuli katosta roikkuvista letkuista ja määrämittaisina erinä. Hyllyissä oli riveittäin sylinterilohkoja, kansia, mäntiä, kiertokankeja jne. Näitä osia tutkittiin lähemmin ja sain nostella mm. sylinterikansia, jotka oli viimeistelty kasausta varten.
Kasattu moottori ja runko liitetään yhteen jommalla kummalla tuotantolinjalla, jolloin pyörä "syntyy", ja sen ympärille aletaan kasaamaan muita osia. Tuotantolinjat konfiguroidaan aina mallien mukaan, ja tällä hetkellä niillä tehtiin vain F3 Brutalea ja Dragsteria. Erilaisia työpisteitä näytti olevan puolen tusinaa ja linjan päästä pullahtaa valmis pyörä ulos. Linjoista oli nyt käytössä vain yksi ja jokainen teknikko tekee aina pienen kokonaisuuden kasaamisesta, esimerkiksi kiinnittää kaikki sähkölaitteet tai etu- ja takahaarukaan renkaineen. Työ näytti etenevän aika verkkaisesti ja moni työntekijä moikkaili iloisesti kun kiertelimme työpisteiden lomassa.
Lopulta valmis pyörä viedään jompaan kumpaan kahdesta testihuoneesta, joka on käytännössä dynopenkki, jossa ajetaan pyörä sisään tarkassa testisyklissä ja varmistetaan että kaikki toiminnot kuten valot, instrumentit, katkaisimet ja tietenkin moottori sekä vaihteisto toimii. Dynohuoneet on hienoja, luonnollisesti äänieristettyjä ja tuuletettuja koppeja, joissa teknikko oli juuri testaamassa valmistunutta F3 Brutalea. Testejä on kaksi kappaletta, ensin homologointitesti, jossa katsotaan, että valot, vilkut, äänet ja päästöt on vaatimusten mukaiset aina sen maan/alueen mukaan jonne pyörä on menossa. Toisessa huoneessa tehdään tekninen testaus, jossa testisykli kestää parisen kymmentä minuuttia ja ajetaan vaihtelevin kierroksin sekä rajoittimelle jokaisella vaihteella. Dyno näytti koko ajan näytölle dataa mm. moottorin kierrosluku, teho, lämpötilat, paineet jne. Kiinnitin huomiota, että pyörän alle oli laitettu nesteen keräimet ja ainakin jäähdytysnestettä tuli hieman ylivuotoletkusta. Kysyin tässä vaiheessa, että nollataanko matkamittari testin jälkeen, koska aika pitkään he ajoivat niin Simone sanoi, että lopuksi elektroniikka vielä testataan testerillä ja kun kaikki arvot on testistä ok, järjestelmä nollataan, joten km-lukema on nolla ja ecun muisti tyhjä. Mikäli lopputesteissä olisi virheitä tai esimerkiksi teholukema ei täyty, pyörä palaa takaisin linjalle tutkittavaksi.
Valmiit pyörät tulevat viimeiseen halliin, jossa pyörät muovitetaan erilaisilla suojamuoveilla paukkausta varten. Jokaisessa pyörässä on myös oma ID-kortti, jossa on tietysti malli, vin-koodi, maa johon pyörä lähetetään jne. Näitä valmiita pyöriä oli hallissa ehkä 100-150. Kysyin, että saako täällä ottaa kuvia koska pyörät ovat valmiita ja niille ei tehdä mitään mutta ainoastaan sai ottaa kuvia niistä, jotka oli jo ajokunnossa ilman muoveja:
Tästä hallista pyörät sitten pakataan puisiin rahtilaatikoihin, joita odotteli ulkopuolella tehtaan järven puoleisella seinustalla ja lähetetään kohdemaahan myyjäliikkeisiin. Kysyin, että voiko asiakas noutaa tehtaalta pyörän niin ei kuulemma ole mahdollista ja he asioivat aina vain myyjäliikkeen kautta. Pihan toisella puolella oli vielä R&D keskus, jonne ei ollut asiaa. Kertoi, että siellä suunnitellaan ja testataan tulevia pyörämalleja, lisäksi he tekevät paljon testiä läheisen Venegonon lentokentälle tehdyllä radalla, jota he vuokraavat. Sisäpihalla oli myös johtoportaan autot parkissa ja hauskana yksityiskohtana kaikki 911 GT3 Porschet, AMG Mersut jne oli Sveitsin kilvissä, onhan raja vain puolen tunnin päässä ja ilmeisesti verotussyistä taktikoivat näin, koska Sveitsissä verotetaan kevyesti Sveitsin ulkopuolella syntyvää ansiotuloa.
Lopuksi vielä juttelimme yleisesti moottoripyöristä ja muutenkin. Simone myös kertoi, että heille tehdaskierrokset ovat tärkeä osa pr-työtä ja toivottavat vierailijat tervetulleiksi. Kerroinkin, että tuskin olen ostamassa uutta MV Agustaa ihan heti ja heille se oli täysin ok. Sanoikin, että todennäköisesti kerrot tästä kaikille ja muutenkin tehdasvierailut lisää brändin tunnettavuutta ja sen avulla viestitään paljon potentiaalisille asiakkaille.
Tehtaasta on lyhyt video MV Agustan sivuilla. Videon näkee suoraan myös vimeossa. Kannattaa myös seurata MV Agustaa Instagramissa, sinne tulee aina tasaisin ajoin kuvia tehtaalta.
Kaiken kaikkiaan tehdaskierros on erittäin hieno ja mielenkiintoinen, vaikkei olisikaan MV Agustan fani tai omistaja. On hienoa nähdä miten yksinkertaisesti moottoripyörä lopulta tehdään ja millaisin työkaluin ja metodein ne valmistuvat. Lisäksi tehtaan asenne on niin mahtava ja ystävällinen vierailijaa kohtaan, jotta tehtaalla on helppo olla. En kertaakaan tuntenut oloani epämukavaksi tai sellaiseksi etten kuulu sinne. Tietenkin rajoituksia on ja pitää seurata opasta mutta kaikki eteni italialaisen rennolla ja hyvällä tavalla.
Motorcycle Art.
