tiistai 12. heinäkuuta 2011

Minne menet MV Agusta?

Ei, kyseessä ei ole taaskaan uusi omistajamuutos legendaarisen italomerkin kohdalla. MV on taas italialaisten hallussa erinäisten HD-kikkailujen jälkeen. Kuulostaa siis hyvältä?

Monelle MV Agusta on legendaarinen kisapyörä, jonka kolmipyttyisen soundi kaikui Imatran Ajoissa. Meille nuoremmille se on eksoottinen luomus, jota kuolaillaan mp-lehtien sivuilta ja netistä. Minullekin se on yhä sitä, joskin odotukset ovat hieman kärsineet kun on päässyt niillä ajamaan. Nyt ei puristin kannata vetää espressoa mv-paidalle, bear with me.



Ensimmäinen kosketus tähän legendaan oli Brutale 910S. Tehoja oli sopivasti, mutta eniten jäi mieleen pyörään agressiivisuus. Tehontuotto oli jyrkkää, runkogeometria kuin BMX-pyörässä - ketterä ja kevyt. Ja peilit sirisivät pahasti. Tuntui, että pyörällä oli mahdotonta ajaa sivistyneesti. Mutta hyvähän sillä oli ajaa kun unohti nopeusrajoituksen ja laski menemään. Powerkeulaa joka nyppylästä...



Sittemmin pääsin ajamaan Brutalen 1078RR:ää. Tehoa paljon lisää, ruiskuntoiminta jouhevampaa, silti aiemmat ominaisuudet olivat tallella. Väritys upea (musta) ja muotoilu yhä loistelias. Jykevä 50mm Marzocchi-keula, Brembon radiaalijarrut, kevyet vanteet jne. Mutta silti hieman pehmeämpi kuin edellinen pikkuveli.

Jälleen uusi vuosi ja uudet kujeet. Saksassa asuessani paikallinen MV-diileri piti kevään avajaiset koeajattamalla koko repertuaaria aurinkoisessa kevätsäässä. Onneksi viikonlopulle sattui kevään upein päivä ja lämpö keikkui 20-asteessa. Alkulöpinöiden jälkeen pääsin ajamaan juuri pakastavedetyllä uudella 2010 mallin F4:lla. Mittarilukema 3km. Kuulemma piti ottaa iisisti. Olin lueskellut paljon juttuja aiemmasta F4 versiosta ja moni piti sitä mukavan brutaalina. Tätä taustaa vasten olin innoissani, koska uuden mallin pitäisi olla parempi. Yllätyksekseni se olikin aika japanilaismainen. Mukava, helppo ajaa, yllätyksetön. Luistonesto löytyy vakiona, mutta ehkä sen tarvetta voi kyseenalaistaa noinkin tasapainoisessa paketissa. Alusta toimi loistavasti, jarrut ehkä hieman uudenkankeat, samoin moottori kaipasi sisäänajoa. Mutta missä oli se repivyys ja räyhä mistä aiemman mallin kohdalla puhuttiin? Olihan se nätti ja pyörää katselisi tunteja.




Seuraavaksi niinikään uuden mallin pariin eli Brutale 990R. Kyseessä siis sen vuoden entry level Brutale. Kaikkea hieman pehmennetty, vähemmän tehoa jne. Aika mitäänsanomaton, en oikein edes muista pyörästä enää mitään. Sitten lähdin hakemaan revanssia Brutale 1090RR:n avulla. Nyt pitäisi olla ns. All In. Täydet tehot, valmistajan mukaan 85% osista oli täysin uusia verrattuna 1078RR:ään, joskin mm. kuutiotilavuus oli yhä 1078cc. Alusta oli täysin säädettävä, samoin jalkatapit. Mittaristo muotoilultaan hieman ktm-tyylinen ja paljon infoa tarjolla. Edelleen mallissa oli kaikki Brutalen tunnusmerkit: muotoilu, putkirunko, jykevä etuhaarukka, yksipuolinen swingi. Nam. Yksi huomattava parannus on 2010-malleihin tullut modernimpi ECU ja parantunut ruiskun toiminta, jolle itse antaisin painoarvoa jos ostaessa keikkuisin esim. vanhemman 1078RR:n ja uudemman 1090RR:n välillä. Parhaiten tuo näkyy pienentyneessä kulutuksessa. Varsinkin aiemmat mallit olivat melko janoisia.

Ajossa se kuitenkin oli jälleen melko helppo ja huomaamaton. Vähän kun revitteli niin sai keulimaan mutta silti pyörällä mielummin cruisaili kuin pommitti. Joskin tehoja on ihan sopivasti nakupyörään ja aerodynamiikka on loistava nakupyöräksi. Silti jäi vähän kaivelemaan. Agressiivinen ja brutaali luonne puuttuu. Tähänkö on nyt tultu?

Nyt vuodelle 2011 MV Agusta toi jälleen uuden version Brutalesta, entry level low spec 920-malli, jolla MV Agusta haluaa vedota ns. peruspyörän haluavaan asiakkaaseen, joka ei halua maksaa hipohipo-lisää. Pyörä kuitenkin ratsastaa Brutalen imagolla aina muotoilua myöten, ja mikäs siinä. Yhä ajaton ja niin kaunis. 920 mallissa jousitus on tehty enemmän kadulle, takaiskari ei ole enää täysin säädettävä, moottoritehoa on pudotettu mm. osumaan eurooppalaisiin vakuutustaulukoihin jne. Kuulostaa ihan Hondalta.

Trendi on selvä ja business-painoitteinen, tehdään enemmän järkipyöriä halvemmalla. Haetaan volyymillä tuottoa, eikä niinkään boutique-hifistelyllä, vaikkakin MV Agusta mainostaa itseään sloganilla "Motorcycle Art". Onhan se sitä yhä, pakko myöntää. Onneksi on toivoa vielä. Uusi F4RR Corsacorta lupailee 201 hevosvoimaa ja markkinoiden parhaat osat alustaan & jarruihin sekä tuleva 675-kuutoinen F3 tuo taas kolmipyttyisen imatranajosoundit katukuvaan ja tavoitteena on tehdä suorituskyvyn merkkipaalu supersport-luokkaan.

Katso lisää MV Agusta
Kuvia Googlesta (kuolausvaroitus)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti